Näivekasvit

Näivekasvit
Suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Näivekasvit Orobanchaceae Vent.^[1]
Katso myös
Näivekasvit Wikispeciesissä Näivekasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Näivekasvit (Orobanchaceae) on Lamiales-lahkon kasviheimo, johon kuuluu 104 sukua ja niihin noin 2 310 lajia.^[2] Heimon kaikki lajit ovat joko muiden kasvien loisia tai puoliloisia.^[3] Heimo on kosmopoliittinen ja sitä esiintyy Euraasiassa, Pohjois-Amerikassa sekä osassa Australiaa ja Uutta-Seelantia. Trooppisessa Afrikassa ja Amerikassa esiintyy vain muutama laji.

Loisivat lajit, kuten Lounais- ja Etelä-Suomessa harvinaisena kasvava suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria), ovat tyypillisesti täysin lehtivihreättömiä ja niiden lehdet ovat surkastuneet paksuiksi ja suomumaisiksi. Puoliloiset, kuten Suomessa yleiset maitikat (Melampyrum), tuottavat osan ravinnostaan myös itse yhteyttämällä ja muistuttavat ulkoasultaan enemmän tavallisia kasveja. Juuristo on yleensä vaatimaton ja joillakin lajeilla hyvin voimakkaasti surkastunut. Näivekasvit kasvattavat erityisiä säikeitä, imujuuria eli haustorioita, jotka tunkeutuvat isäntäkasvin solukkoon ja imevät sieltä ravinteita.

Luokittelu

Heimossa on 99 sukua ja 2060 lajia. Ne kuuluvat kahdeksaan alaryhmään:^[4]

Rehmannieae: sukuja kaksi (soiliot Rehmannia ja Trianeophora), lajeja seitsemän Kiinassa.
Lindenbergieae: vain suku Lindenbergia, jossa 12 lajia Koillis-Afrikasta Pohjois-Filippiineille ulottuvalla alueella.
Cymbarieae: sukuja viisi, lajeja 16 Pohjois-Amerikan itäosassa ja Euraasiassa.
Orobancheae: sukuja 12, lajeja 180 pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä ja Pohjois-Afrikassa. Suurin suku on näiveet (Orobanche, 150 lajia).
Brandisia: suku, jossa 13 lajia Myanmarista Kiinaan ulottuvalla alueella.
Rhinantheae: 18 sukua, 540 lajia lähes koko maapallolla, erityisesti Euraasiassa. Suurimmat suvut ovat silmäruohot (Euphrasia, 170–350), punakot (Bartsia, 50 lajia), laukut (Rhinanthus, 45 lajia).
Buchnereae: 16 sukua, 350 lajia tropiikissa. Suurimmat suvut ovat Buchnera (100 lajia), Alectra (40 lajia), Harveya (40 lajia), Sopubia (40 lajia).
Pedicularideae: 16 sukua, 857 lajia enimmäkseen pohjoisella pallonpuoliskolla, eräitä Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella. Suurimmat suvut: kuusiot (Pedicularis, 600–?800 lajia), kastiljat (Castilleja, 160–200 lajia) ja Agalinis (45 lajia).

Suvut

Aeginetia
Agalinis
Asepalum
Aureolaria
Bartsiella
Bartsia – punakot
Bornmuellerantha
Boschniakia
Buchnera
Bungea
Buttonia
Castilleja – kastiljat
Centranthera
Christisonia
Cistanche – maahikit
Clevelandia
Conopholis – näiviöt
Cordylanthus
Cyclocheilon
Cycnium
Cymbaria
Epifagus
Eremitilla
Escobedia
Esterhazya
Euphrasia – silmäruohot
Gentrya
Gerardiina
Gleadovia
Graderia
Harveya
Hedbergia
Hyobanche
Kopsiopsis
Lamourouxia
Lathraea – suomukat
Leptorhabdos
Lindenbergia
Macranthera
Macrosyringion
Mannagettaea
Melampyrum – maitikat
Melasma
Micrargeria
Monochasma
Necranthus
Nesogenes
Nothobartsia
Nothochilus
Odontitella
Odontites – sänkiöt
Omphalotrix
Ophiocephalus
Orobanche – näiveet
Orthocarpus
Parentucellia – tahmayrtit
Pedicularis – kuusiot
Phacellanthus
Phelypaea
Phtheirospermum
Physocalyx
Platypholis
Radamaea
Rehmannia – soiliot
Rhamphicarpa
Rhaphispermum
Rhinanthus – laukut
Rhynchocorys
Schwalbea
Seymeria
Silviella
Siphonostegia
Sopubia
Striga – kelminkukat
Tetraspidium
Tienmuia
Tozzia
Trianeophora
Xylanche
Xylocalyx

^[5]

Suomessa esiintyviä näivekasvisukuja ovat:

Bartsia – punakot (puoliloisia)
Euphrasia – silmäruohot (puoliloisia)
Lathraea – suomukat (loisia)
Melampyrum – maitikat (puoliloisia)
Odontites – sänkiöt (puoliloisia)
Pedicularis – kuusiot (puoliloisia)
Rhinanthus – laukut (puoliloisia)

Muita suomeksi nimettyjä sukuja ovat kastiljat (Castilleja), maahikit (Cistanche), näiveet eli mehunimijät (Orobanche), tahmayrtit (Parentucellia), näiviöt (Conopholis), soiliot (Rehmannia) ja kelminkukat (Striga).^[6]^[7]^[8]^[9]

Kuvia

Aeginetia indica
Agalinis acuta
Alectra sessiliflora
Aureolaria flava
Punakko eli pohjanpunakko (Bartsia alpina)
Boschniakia hookeri
Buchnera americana
Castilleja affinis
Hietamaahikki (Cistanche phelypaea)
Conopholis alpina
Cordylanthus maritimus
Dasistoma macrophylla
Epifagus virginiana
Esterhazya macrodonta
Euphrasia collina -silmäruoholaji
Graderia subintegra
Harveya pauciflora
Hyobanche sanguinea
Lathraea clandestina -suomukkalaji
Lindenbergia grandiflora
Peltomaitikka (Melampyrum arvense)
Odontites luteus -sänkiölaji
Orobanche aegyptiaca -näivelaji
Orthantha lutea
Orthocarpus bracteosus
Punatahmayrtti (Parentucellia latifolia)
Pedicularis acaulis -kuusiolaji
Pikkusoilio (Rehmannia glutinosa)
Villalaukku (Rhinanthus alectorolophus)
Tozzia alpina

Lähteet

Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet

↑ Flora (pdf) National Parliamentary Library of Georgia. Viitattu 25.10.2010.
↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website: Orobanchaceae mobot.org. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
↑ Watson, L. & Dallwitz, M. J.: The families of flowering plants 1992–2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Arkistoitu 14.7.2015. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
↑ Stevens 2001–, Viitattu 23.1.2015.
↑ Vascular Plant Families and Genera – List of Genera in OROBANCHACEAE mobot.org. Viitattu 3.11.2017. (englanniksi)
↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Orobanchaceae Finto. Viitattu 10.3.2021.
↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Rehmannia
↑ Suomen Lajitietokeskus: Näiviöt – Conopholis
↑ Suomen Lajitietokeskus: Kelminkukat – Striga