Lutz Dombrowski
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Lutz Dombrowski, 1980 | |||
Maa:  Itä-Saksa | |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset | |||
 Kultaa | Moskova 1980 | Pituushyppy | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa | Ateena 1982 | Pituushyppy | |
Lutz Dombrowski (s. 25. kesäkuuta 1959 Zwickau, Itä-Saksa) on saksalainen pituushyppääjä, olympiavoittaja Moskovassa 1980.
Dombrowski oli huippulupaus jo juniorina, hypäten 14-vuotiaana 641 cm ja 17-vuotiaana 755 cm.[1] Dombrowskin ensimmäinen suuri kansainvälinen menestys oli Euroopan cupin voitto vuonna 1979 tuloksella 831 cm.[2] Hän kilpaili samana vuonna myös maailmancupissa, missä sijoittui toiseksi Larry Myricksin jälkeen tuloksella 827 cm.[2]
Seuraavana vuonna Dombrowski oli kilpaillut vain kerran ennen olympiakisoja sivuten Nenad Stekicin Euroopan ennätystä 845 cm[1] Dresdenissä.[3] Kisoissa Stekic karsiutui Dombrowskin puolestaan hypätessä karsintojen parhaan tuloksen 817 cm.[3] Finaalissa Dombrowskin sarja oli 815 – 832 – yli – 821 – 854 – 834 cm.[3] Hopeamitalisti Frank Paschekin tulos oli 821 cm, joten voitto oli ylivoimainen. Dombrowskin viides hyppy oli siihen mennessä kaikkien aikojen toiseksi pisin Bob Beamonin maailmanennätyksen jälkeen, jopa tuulitulokset huomioiden.[3] Dombrowski oli 187 cm pitkä ja painoi 87 kg, ammatiltaan hän oli kone- ja laitekorjaaja.[4] Seuratasolla hän edusti SC Karl-Marx-Stadtia.
Seuraavalla kaudella Dombrowski keskittyi kolmiloikkaan, jossa hänen ennätyksensä oli juniorina hypätty hallitulos 16,61 m.[1] Hän osallistui tässä lajissa Euroopan cupiin sijoittuen viidenneksi ja maailmancupiin sijoittuen seitsemänneksi.[5] Vuotta myöhemmin hän teki paluun pituushyppääjäksi voittaen Euroopan mestaruuden tuloksella 841 cm. Dombrowski oli jälleen ylivoimainen, sillä finaalin kaikki kolme mitattua hyppyä olisivat riittäneet kultamitaliin.[6]
Dombrowskin huippu-ura päättyi Euroopan mestaruuteen, seuraavan vuoden MM-kisoissa häntä ei enää nähty. Urheilu-urallaan Dombrowski joutui toimimaan myös Stasin epävirallisena ilmiantajana kahdeksan vuoden ajan. Urheilu-uransa jälkeen hän työskenteli liikunnanopettajana. Dombrowskin Moskovan olympialaisissa hyppäämänsä tulos on edelleen Saksan ennätys. Hänen isänsä Helmut hyppäsi aikoinaan pituutta 718 cm[1] ja hänen tyttärensä Susann on pikajuoksija-pituushyppääjä.
Henkilökohtaiset ennätykset
- 100 m: 10,4 s
- Korkeushyppy: 210 cm
- Pituushyppy: 854 cm
- Kolmiloikka: 16,61 m[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
- ↑ a b Mitä-Missä-Milloin 1980. Otava, 1979. ISBN 951-1-05460-0.
- ↑ a b c d Hannus, Matti; Shearman, Mark: Moskova olympiakirja. , 1983. ISBN 951-9465-09-X.
- ↑ Siukonen, Markku; Nygren, Helge: Suuri Olympiateos 3. Kustannus-Notariaatti Oy, 1980. ISBN 951-99922-5-1.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1982. Otava, 1981. ISBN 951-1-06482-7.
- ↑ Siukonen, Markku; Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
Miesten pituushypyn olympiavoittajat
| 1896: Ellery Clark | 1900: Alvin Kraenzlein | 1904: Myer Prinstein | 1908: Frank Irons | 1912: Albert Gutterson | 1920: William Pettersson | 1924: William DeHart Hubbard | 1928: Edward Hamm | 1932: Ed Gordon | 1936: Jesse Owens | 1948: Willie Steele | 1952: Jerome Biffle | 1956: Gregory Bell | 1960: Ralph Boston | 1964: Lynn Davies | 1968: Bob Beamon | 1972: Randy Williams | 1976: Arnie Robinson | 1980: Lutz Dombrowski | 1984: Carl Lewis | 1988: Carl Lewis | 1992: Carl Lewis | 1996: Carl Lewis | 2000: Iván Pedroso | 2004: Dwight Phillips | 2008: Irving Saladino | 2012: Greg Rutherford | 2016: Jeff Henderson | 2020: Miltiádis Tentóglou |
| ||||||||||||||||||
