Laulujuhlat
Laulujuhlat ovat suuria kuorojen kokoontumisia, joissa voi olla kymmeniätuhansia esiintyjiä. Esiintymisiä varten on usein erityinen suuri katettu laululava. Laulujuhlien perinne rantautui 1800-luvun loppupuolella Suomeen Virosta[1].
Suomen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1884. Kolme vuotta aikaisemmin laulujuhlien pääasiallinen järjestäjä ja aktiivinen suomalaisuusmies Aksel August Granfelt oli saanut luvan yhden päivän kestäville laulajaisille, joiden onnistuminen loi pohjan vuoden 1884 juhlille. Niille osallistui kuusi kuoroa ja kuusi soittokuntaa, ja ne järjestettiin Kansanvalistusseuran juhlakokousten yhteydessä.[2]
Innostuksesta huolimatta Jyväskylässä järjestettävien juhlien osallistujamäärä ei lähivuosina alkanut nousta. Vuoden 1890 juhlien jälkeen päätettiin laulujuhlat irrottaa Kansanvalistusseuran juhlakokouksista. Tämän jälkeen laulujuhlia ruvettiin järjestämään tiuhaan tahtiin eri puolilla Suomea. 1900-luvun lopussa venäläispolitiikan voimistuessa laulujuhlista tuli myös eräänlainen mielenosoituksen muoto.[2]
Viimeiset Kansanvalistusseuran järjestämät laulu- ja soittojuhlat pidettiin vuonna 1931 Helsingissä. Tämän jälkeen musiikkijärjestöt alkoivat järjestää omia juhliaan.[2]
Porin laulu- ja soittojuhlat kesäkuussa 2007 olivat Suomen ja Viron ensimmäiset Suomessa järjesteyt näiden maiden yhteiset laulujuhlat. Näin Tallinnassa vuonna 2000 pidetyt ensimmäiset suomalais-virolaiset laulu- ja soittojuhlat saivat jatkoa.[2]
Laulujuhlia
- Kirkon musiikkijuhlat, Suomi, joka neljäs vuosi
- Latvian laulujuhlat joka viides vuosi
- Sortavalan Laulujuhlat, Suomi, 1896, 1906, 1926 ja 1935 sekä Venäjä, vuodesta 2012 alkaen
- Sulasolin laulu- ja soittojuhlat joka viides vuosi
- Viron laulujuhlat joka viides vuosi
Entisiä laulujuhlia
- Joensuun laulujuhlat, vuosina 1981–1997
- Viipurin laulujuhlat, vuosina 1889, 1908 ja 1937
- Turun laulujuhlat, vuonna 1892[3]
- Helsingin laulujuhlat, vuosina 1900[4] ja 1930[5]
