Chargiino on hiukkasfysiikassa hypoteettinen hiukkanen, joka esiintyy supersymmetrisissa teorioissa. Se on sekoitus higgsiinoista ja gaugiinoista ollen siten fermioni. Chargiinojen spin on ½.
Yleisemmin chargiinoiksi nimitetään supersymmetristen fermionien sekoituksesta muodostuneita massaominaistiloja. Minimaalisessa supersymmetrisessa standardimallissa (MSSM) chargiinot muodostuvat varattujen gaugiinojen sekä varattujen higgsiinojen lineaarikombinaatioina.[1] Sähköheikon symmetriarikon jälkeen varatuilla higgsiinoilla () on samat kvanttiluvut kuin varatuilla heikkoa isospiniä vastaavilla gaugiinoilla (varatut winot: ). Tästä syystä nämä mittaominaistilat sekoittuvat keskenään muodostaen lineaarikombinaationa massaominaistilat, joita nimitetään chargiinoiksi. Koska mittaominaistiloja on neljä, on myös massaominaistiloja neljä. Koska negatiiviset ja positiiviset mittaominaistilat esiintyvät lineaarikombinaatiossa symmetrisesti, on varsinaisia massoja kuitenkin vain kaksi. Usein ajatellaankin, että chargiinoja on kaksi, joista kumpikin voi olla sekä negatiivisesti että positiiviseti varautunut.
Katso myös
Hiukkasfysiikan standardimalli
Lähteet
↑Martin, Stephen P.: A Supersymmetry primer (PDF) (luku 7.2) ArXiv. Viitattu 18.8.2008. (englanniksi)
Hiukkaset fysiikassa
Alkeishiukkaset Hiukkasfysiikan standardimallin mukaan alkeishiukkasia ovat kvarkit, leptonit ja bosonit
