Ammoniumkarbonaatti

Ammoniumkarbonaatti
Tunnisteet
CAS-numero 506-87-6
PubChem CID 517111 ja 123132502 10480, 517111 ja 123132502
Ominaisuudet
Molekyylikaava (NH4)2CO3
Moolimassa 96,094 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine[1]
Sulamispiste 58 °C (hajoaa)[1]
Tiheys 7,14 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 100 g/100 ml (15 °C) [1]
Infobox OK

Ammoniumkarbonaatti ((NH4)2CO3) on ammonium- ja karbonaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään kohotusaineena, hajusuolassa ja kemianteollisuudessa.

Ominaisuudet

Ammoniumkarbonaatti on huoneenlämpötilassa valkoista kiteistä ainetta, joka voi olla myös kokkareista tai levymäistä. Yhdiste liukenee hyvin runsaasti veteen ja saa aikaan emäksisen liuoksen. Kuuma vesi ja kuumennus hajottavat ammoniumkarbonaatin ammoniakiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Ensimmäisessä vaiheessa muodostuu ammoniumvetykarbonaattia.[1][2]

(NH4)2CO3 → NH4HCO3 + NH3
NH4HCO3 → NH3 + CO2 + H2O

Valmistus

Ensimmäinen ammoniumkarbonaatin valmistustapa oli hirven luiden kuivatislaus ja tämän vuoksi sitä kutsutaan usein hirvensarvisuolaksi, Nykyään teollisuudessa ammoniumkarbonaattia valmistetaan ammoniakin vesiliuoksen ja hiilidioksidin tai ammoniakki-, vesi- ja hiilidioksidihöyryjen välisellä reaktiolla.[1][2][3]

2 NH3 + CO2 + H2O → (NH4)2CO3

Näin valmistetussa tuotteessa on epäpuhtauksina mukana ammoniumvetykarbonaattia ja ammoniumkarbamaattia.[1]

Käyttö

Ammoniumkarbonaattia käytetään kohotusaineena leivottaessa. Kuumuus hajottaa sen hiilidioksidiksi, mikä kohottaa leipomuksen. Yhdisteen E-koodi on E503. Ammoniumkarbonaatti toimii hajusuolassa ammoniakin vapauttajana ja ammoniakki saa aikaan elpymisen. Yhdistettä käytetään lisäksi tekstiiliteollisuudessa ja metallurgiassa.[1][2][4][5][6]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 363. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. ↑ a b c Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 615. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.9.2010). (englanniksi)
  3. ↑ Charles W. Weston, John R. Papcun & Maurice Dery: "Ammonium compounds", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001.
  4. ↑ Martan keittokirja Marttaliitto. Viitattu 26.9.2010.
  5. ↑ E503 - Ammoniumkarbonaatit Ruokavirasto. Viitattu 24.9.2023.
  6. ↑ Milagros Fernandez,Lydia Calix: Modell's Drugs in Current Use and New Drugs, s. 77. Springer, 2006. ISBN 9780826170965. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.9.2010). (englanniksi)